Tietoa kilparyhmissä harrastaville

Harrastatko kilparyhmässä? Oletko ajatellut hakea ikäluokkasi edustusjoukkueeseen? Sekä vanhempien että harrastajien on hyvä tietää, millaista on harrastaa lajia kilpajoukkueessa. Alla on koottuna yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä joukkuekarsintoihin, joukkueen toimintaan, kisakokoonpanon valitsemiseen ja kilpailemiseen liittyen.

Mikä ero on kilpajoukkueella ja edustusjoukkueella?

— Edustusjoukkue on kunkin ikäluokan A-joukkue, joka harjoittelee viikkotasolla enemmän ja usein myös kilpailee ikäluokan joukkueista eniten. Edustusjoukkueita ovat lasten ikäluokassa Safiirit, junioreissa Helmet ja aikuisten ikäluokassa Timantit.

— Kilpajoukkueeksi kutsutaan kaikkia niitä joukkueita, jotka osallistuvat vuoden aikana lajin kilpailutoimintaan. Kilpailuja on monille eri taitotasoille ja kilpajoukkueita ovatkin seuran D-, C-, B- ja A-tason kilpailuihin osallistuvat joukkueet. Kilpajoukkueessa voi myös harrastaa mukana vaikka ei vielä olisi varma, haluaako osallistua itse kilpailutoimintaan. Kilpajoukkueista osa kilpailee harvakseltaan noin 1-2krt vuodessa, osa hiukan enemmän.

Ketkä osallistuvat joukkueenjako-harjoituksiin?

— Cheerleading-joukkueiden joukkueenjako-harjoituksiin osallistuvat kaikki jo kilpajoukkueissa harrastavat harrastajat. Voit jatkaa omassa vanhassa ryhmässäsi tai pyrkiä johonkin toiseen joukkueeseen. Mikäli et pääse osallistumaan ikäluokan yhteiseen joukkueenjako-harjoitukseen, ole hyvissä ajoin yhteydessä omaan valmentajaasi, jotta sinut voidaan sijoittaa tulevalle vuodelle joukkueeseen. Huomioi, että joukkueenjako-harjoitukset ei välttämättä ole oman ryhmäsi harjoituspäivänä tai harjoitusaikana. Joukkueenjako-harjoituksien aikataulu ilmoitetaan syksyllä. Aloittelijaryhmissä edellisellä kaudella aloittaneet harrastajat eivät osallistu joukkueenjako-treeneihin, vaan heidät sijoitetaan suoraan seuraavalle kaudelle E-tason joukkueisiin.

— Cheertanssin joukkueiden joukkueenjako-harjoituksiin osallistuvat kaikki kyseisen ikäluokan harrastajat. Cheertanssin joukkueenjako-treenit järjestetään yleensä cheer-joukkueiden jakotreenien jälkeen.

Mikä on joukkueenjako-harjoitus?

— Joukkueenjako-harjoitukset järjestetään kerran vuodessa, joulukuussa. Niissä on tarkoitus löytää jokaiselle harrastajalle tulevaa vuotta varten omia taitoja ja tavoitteita vastaava harrasteryhmä. Harjoituksia voi verrata yhteistreeneihin, joissa tutustutaan toisiin saman ikäluokan harrastajiin ja treenaillaan yhdessä lajitekniikoita. Yleisimmin näissä treeneissä katsotaan valmentajien ilmoittamat asiat, kuten cheer-puolella akrobatia, hypyt ja stuntteja. Tullessasi joukkueenjako-harjoituksiin, ilmoittaudutaan alussa ja samalla ilmoitetaan, mihin oman ikäluokan ryhmään toivoisi pääsevänsä ensisijaisesti. Myös toiseksi mieluisimman vaihtoehdon voi ilmoittaa. Treenien jälkeen ikäluokan valmentajat sijoittavat harrastajat tulevaksi vuodeksi sellaiseen harrasteryhmään, jonne taitojen ja tavoitteidensa puolesta harrastaja parhaiten arvion mukaan sopii. Harjoitusten jälkeen voit myös kysyä palautetta, mikäli et päässyt ensisijaisesti toivomaasi ryhmään.

Pitääkö joukkueenjako-harjoituksia varten valmistautua jotenkin?

— Sinun ei tarvitse valmistautua erityisesti, paikalle tuleminen ja olemassa olevat taitosi riittävät. Jotkut valmistautuvat karsintoihin vielä erikseen käymällä esimerkiksi hiomassa hyppyjä tai akrobatiaa omalla ajallaan.

Mitä edustusjoukkueissa harrastaminen vaatii?

— Ennen joukkueenjako-harjoituksia kannattaa miettiä, kuinka paljon olet valmis panostamaan lajiin, sillä edustusjoukkueissa oleminen vie paljon aikaa ja vaatii työtä ja panostusta myös omalla ajalla. Ajankäyttö saattaa vaikuttaa edustusjoukkueessa harrastavan perheeseenkin, sillä joukkueissa on läsnäolopakko ja lomajaksot ovat tarkoin määriteltyjä. Edustusjoukkueen toimintaan myös sitoudutaan aina yhdeksi vuodeksi kerrallaan, joten omaa harjoittelua ja sitoutumisen tasoa täytyy pystyä ajattelemaan hieman pidemmälle tulevaisuuteen. Mikäli sinulla ei ole motivaatiota edustusjoukkueiden vaatimaan harjoittelutahtiin, älä pyri niihin, vaan ota rennommin seuran muissa joukkueissa: kaikille löytyy varmasti sopiva ryhmä ja kaikissa ryhmissä on taatusti mukava harrastaa.

Onko kilpailevilla joukkueilla ja edustusjoukkueilla myös muuta toimintaa viikkoharjoittelun lisäksi?

— Kyllä on. Kilpatasosta riippuen kilpajoukkueilla on vuoden aikana normaalin viikkoharjoittelun lisäksi lajitaitoleirejä, joille osallistuminen on pakollista. Lisäksi kaikki 3krt/vko tai enemmän harjoittelevat junioreiden ja aikuisten joukkueet tekevät talkoohengessä oman hallin ylläpitotoimia osallistumalla hallin viikko- ja kuukausisiivouksiin tietyillä aikaväleillä, jotta voimme omalla panoksellamme pitää hallin kustannuksia kohtuullisina.

— Edustusjoukkueilla on mm. akrobatialeirejä 2-4 kertaa kauden aikana ja omia joukkueleirejä 1-2krt kaudessa. Lisäksi edustusjoukkueharjoitteluun kuuluu paljon muutakin oheistoimintaa, kuten mahdollisia esiintymiskeikkoja ja omatoimista harjoittelua.
Kuinka paljon ihmisiä harrastaa yhdessä joukkueessa?

— Cheer-joukkueessa on yleisimmin noin 25-35 harrastajaa. Tanssin puolella joukkueen koko vaihtelee yleensä 8-30 tanssijan välillä.
 

Miksi joukkueisiin otetaan enemmän jäseniä kuin mitä pääsee kilpailemaan?

— Kilpailujoukkueen koko on täysin seurasta riippumaton asia, sen määrittelee Suomen Cheerleadingliitto. Normaali käytäntö on, että joukkueessa on harrastajia niin paljon, että varsinaisen kilpailujoukkueen lisäksi mukana on aina myös varamiehiä, jotka osaavat ja pystyvät tekemään kilpailuohjelman useita paikkoja tarvittaessa.

Mikä on varamies / spotteri?

— Lajin luonteeseen kuuluu, että joukkueen kokoon sisältyy aina myös varamiehiä, jotka osaavat tehdä ohjelman siltä varalta, että esimerkiksi joku sairastuu ennen kilpailumatkaa. Hyvin usein varamiehinä ovat joukkueeseen viimeisimpänä tulleet tytöt tai ne joukkueen jäsenet, joilla on vielä kehitettävää jollakin osa-alueella joukkueen tasoon nähden.

— Varamiehet toimivat kilpailuissa nk. spottereina eli tulevat joukkueen mukana kilpailumatolle ja osallistuvat kisaohjelman suorittamiseen varmentamalla stunttien alastulot. Varamies ei siis jää mistään paitsi ja osallistuu täysipainoisesti joukkueen toimintaan. On tärkeää, että kaikki joukkueen jäsenet osallistuvat kaikkiin harjoituksiin: treenaamattomasta varamiehestä ei ole joukkueelle apua. Ja aina pitää myös muistaa, että kilpailut ovat vain pieni osa tätä harrastusta.

Millä perusteilla kisajoukkueet sitten valitaan?

— Valmentajat valitsevat kisajoukkueen kaikille kertomiensa kriteerien perusteella. Yleisimmät ja tärkeimmät kriteerit ovat treeni-innokkuus, joka näkyy esimerkiksi haluna oppia uutta tai päinvastaisessa tilanteessa jatkuvina ilmoittamattomina poissaoloina. Tämän jälkeen tulevat taidot, jotka kehittyvät ahkeralla harjoittelulla ja valmentajien ohjeita kuuntelemalla.

— Lajissamme on myös tärkeää toimia joukkueena: ilman joukkuehenkeä ei ole joukkuettakaan. Voit myös itse kysyä omalta valmentajaltasi, mitä osa-alueita juuri sinun tulisi kehittää päästäksesi kisajoukkueeseen. Kisajoukkue valitaan aina kilpailukohtaisesti, joten jokaisella joukkueen jäsenellä on aina tasavertainen mahdollisuus harjoitella, kehittyä ja päästä seuraavaan kisajoukkuekokoonpanoon. On siis myös paljon kiinni omasta tahdosta ja tavoitteista, kuinka paljon on valmis harjoittelemaan ja hiomaan taitojaan, myös omalla ajallaan.

— Cheerleadingissä on monia eri taitojen osa-alueita, joissa jokainen kehittyy omaa vauhtiaan. Siksi lajissamme on aina tärkeää osata katsoa kauemmas ja hahmottaa harjoittelua pitkällä aikavälillä - Osa oppii nopeammin, toiset hiukan hitaammin. Tärkeää on kuitenkin se että kaikki kehittyvät, kukin omaan tahtiinsa.

Haluaisin edustusjoukkueeseen. Minulla on kuitenkin myös muita harrastuksia ja osa harjoitusajoista menee päällekäin. Voinko silti hakea ja päästä edustusjoukkueeseen?

— Kaikenlainen liikkuminen on hyväksi ja monipuolinen liikuntaharrastaminen on aina hyvä asia. Kuitenkin kilpacheerleadingin edustusjoukkueissa viikkoharjoitusmäärät nousevat jo korkeammaksi ja kun joukkuelajista on kyse, täysipainoinen harjoittelu ja kaikkiin harjoituksiin osallistuminen on edellytys kilpa- ja edustusjoukkueissa harrastamiselle.

— Erityisesti aikuisten ikäluokkaan noustaessa ja aikuisten edustusjoukkueeseen (Timantit) haettaessa tulee lajivalinta jo voimakkaasti esiin. Aikuisten edustusjoukkueessakin urheilijat tekevät kyllä monipuolista peruskuntoharjoittelua omatoimisesti käymällä jumpalla, lenkillä ja kuntosalilla tai nk. kakkoslajien kautta, mutta päälajin valinta on tehty ja harjoittelu tähtää kilpacheerleadingissä kehittymiseen. Siksi läsnäolo kaikissa joukkueen harjoituksissa on edyllytys joukkueeseen pääsyyn ja siellä urheilemiseen.