Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia kilparyhmien toiminnasta
Sekä vanhempien että harrastajien on hyvä tietää, kuinka lajin kilparyhmissä toimitaan. Alla on koottuna yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä joukkuekarsintoihin, kisajoukkueen valitsemiseen ja kilpailemiseen liittyen.
Mitä ovat karsinnat ja näytöt?
Naisten
edustusjoukkue Diamonds valitsee uusia jäseniä karsintojen
kautta kerran vuodessa, joulukuussa. Naisten tanssijoukkueen
edustusjoukkueeseen puolestaan järjestetään
näyttötilaisuus, jossa joukkueeseen pyrkivät
näyttävät omia taitojaan.
Karsinta- tai näyttöharjoituksia voi verrata yhteistreeneihin, joissa tutustutaan toisiin harrastajiin ja treenaillaan yhdessä lajitekniikoita. Yleisimmin näissä treeneissä katsotaan valmentajien ilmoittamat asiat, kuten cheer-puolella akrobatia, hypyt ja stuntteja. Tanssin puolella katsotaan piruetteja ja hyppyjä.
Pitääkö karsintaa varten valmistautua jotenkin?
Karsintaan
tai näyttöön ei tarvitse valmistautua erikseen, olemassa
olevat taitosi riittävät. Jotkut valmistautuvat karsintoihin
vielä erikseen käymällä esimerkiksi hiomassa
hyppyjä tai akrobatiaa omalla ajallaan.
Mitä edustusjoukkueissa harrastaminen vaatii?
Ennen karsintoja kannattaa miettiä, kuinka paljon olet valmis
panostamaan lajiin, sillä edustusjoukkueissa oleminen vie paljon
aikaa ja vaatii työtä ja panostusta myös omalla ajalla.
Ajankäyttö saattaa vaikuttaa edustusjoukkueessa harrastavan
perheeseenkin, sillä joukkueissa on läsnäolopakko ja
lomajaksot ovat tarkoin määriteltyjä. Edustusjoukkueen
toimintaan myös sitoudutaan aina yhdeksi vuodeksi kerrallaan,
joten omaa harjoittelua ja sitoutumisen tasoa täytyy pystyä
ajattelemaan hieman pidemmälle tulevaisuuteen. Mikäli sinulla
ei ole motivaatiota edustusjoukkueiden vaatimaan harjoittelutahtiin,
älä pyri niihin, vaan ota rennommin seuran muissa
joukkueissa: kaikille löytyy varmasti sopiva ryhmä ja
kaikissa ryhmissä on taatusti mukava harrastaa.
Kuinka paljon ihmisiä harrastaa yhdessä joukkueessa?
Cheer-joukkueessa on yleisimmin noin 25-35 harrastajaa. Tanssin
puolella joukkueen koko vaihtelee yleensä 8-20 tanssijan
välillä.
Miksi joukkueisiin otetaan enemmän jäseniä kuin mitä pääsee kilpailemaan?
Kilpailujoukkueen
koko on täysin seurasta riippumaton asia, sen
määrittelee Suomen Cheerleadingliitto. Normaali
käytäntö on, että joukkueessa on harrastajia niin
paljon, että varsinaisen kilpailujoukkueen lisäksi mukana on
aina myös varamiehiä.
Mikä on varamies / spotteri?
Lajin luonteeseen kuuluu, että joukkueen kokoon sisältyy aina
myös varamiehiä, jotka osaavat tehdä ohjelman siltä
varalta, että esimerkiksi joku sairastuu ennen kilpailumatkaa.
Hyvin usein varamiehinä ovat joukkueeseen viimeisimpänä
tulleet tytöt tai ne joukkueen jäsenet, joilla on vielä
kehitettävää jollakin osa-alueella joukkueen tasoon
nähden.
Varamiehet toimivat kilpailuissa nk. spottereina eli tulevat joukkueen mukana kilpailumatolle ja osallistuvat kisaohjelman suorittamiseen varmentamalla stunttien alastulot. Varamies ei siis jää mistään paitsi ja osallistuu täysipainoisesti joukkueen toimintaan. On tärkeää, että kaikki joukkueen jäsenet osallistuvat kaikkiin harjoituksiin: treenaamattomasta varamiehestä ei ole joukkueelle apua. Ja aina pitää myös muistaa, että kilpailut ovat vain pieni osa tätä harrastusta.
Millä perusteilla kisajoukkueet sitten valitaan?
Valmentajat valitsevat kisajoukkueen kaikille kertomiensa kriteerien
perusteella. Yleisimmät ja tärkeimmät kriteerit ovat
treeni-innokkuus, joka näkyy esimerkiksi haluna oppia uutta tai
päinvastaisessa tilanteessa jatkuvina ilmoittamattomina
poissaoloina. Tämän jälkeen tulevat taidot, jotka
kehittyvät ahkeralla harjoittelulla ja valmentajien ohjeita
kuuntelemalla.
Lajissamme on myös tärkeää toimia joukkueena: ilman joukkuehenkeä ei ole joukkuettakaan. Voit myös itse kysyä omalta valmentajaltasi, mitä osa-alueita juuri sinun tulisi kehittää päästäksesi kisajoukkueeseen. Kisajoukkue valitaan aina kilpailukohtaisesti, joten jokaisella joukkueen jäsenellä on aina tasavertainen mahdollisuus harjoitella, kehittyä ja päästä seuraavaan kisajoukkuekokoonpanoon. On siis myös paljon kiinni omasta tahdosta ja tavoitteista, kuinka paljon on valmis harjoittelemaan ja hiomaan taitojaan, myös omalla ajallaan.
